Ilm.4:4-11
Kaksikymmentä neljä vanhinta muodostuvat kahdestatoista Israelin heimosta (Ilm.21:12) ja kahdestatoista Jeesuksen apostolista. Juudas Iskariot ei tietenkään tässä joukossa ole (Joh.17:12), mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että onko kahdentoista joukossa Apostoli Paavali vai apostoli, joka arvalla valittiin Juudas Iskariotin tilalle (Apt.1:26). Paavali itse kirjoittaa; ”Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa” (Apt.15:9) ja Jerusalemissa oleva opetuslasten ”johtava joukko” ei velvoittanut Paavalia muuhun, kuin evankeliumin julistamiseen pakanoille sekä köyhien auttamiseen (Gal.2:6-10). On siis perusteltua väittää, että vaikka Paavali olikin apostoli (1 Kor.9:1), niin kahdentoista Taivaassa olevan apostolin joukkoon Hän ei kuulunut, koska oli vainonnut Jumalan seurakuntaa. Kultaiset kruunut todistavat sen, että Johannes näkee näyn koskien tulevaisuutta – koska vain niille, jotka ovat selviytyneet voittajina Jeesus antaa elämän kruunun (Ilm.2:10). Kaikki ihmiset nukkuvat kuolonunta ja vasta elämän ylösnousemuksessa heidät palkitaan (Ilm.20:6). Kruunut ovat siis merkkinä voitosta ja palkinnosta, jonka Kristus luovuttaa jokaiselle Häneen uskovalle elämän ylösnousemuksessa. Johannes itse Jeesuksen Kristuksen apostolina kuului kahdenkymmenen neljän joukkoon (tietenkin) ja siksi näky tarkoitti Johannekselle itselleenkin tulevaa aikaa. Johannes siis näkee näyssä itsensäkin istuvan valtaistuimella, vaikka ei sitä erikseen mainitse. Olihan Jeesus lihansa päivinä luvannut opetuslapsilleen (myös Johannekselle) seuraavaa; ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella” (Matt.19:28). Valkeat vaatteet ovat Kristuksen lahjoittamia pukuja niille, jotka ovat voittaneet (Ilm.3:4).
Valtaistuimesta lähti ääniä ja ukkosenjylinää – vaikka Jumala on rakkaus, on Hän myös Pyhä (2 Moos.19:16-20, 20:18). Valtaistuimen edessä paloin seitsemän tulisoihtua kuvauksena Pyhän Hengen täyteydestä. Valtaistuimen edessä oli myös lasinen meri, joka symboloi maallisen pyhäkköteltan edustalla olevaa pappien pesuallasta (2 Moos.30:18, 2 Aik.4:24). Kenelläkään ei ole oikeutta lähestyä Jumalan valtaistuinta, ennen kuin on peseytynyt ”armon meressä”, Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen kalliissa sovintoveressä. Jumala on Pyhä, eikä synti voi kestää Hänen edessään – meri on kuvauksena siitä, että vain syntinsä sovittanut voi lähestyä Pyhää Jumalaa.
On surullista, että vallalla oleva kristillisyys julistaa Jumalaa vain rakkaudeksi samanaikaisesti unohtaen Hänen Pyhyytensä. Jumala ei voi sietää syntiä, ja synnin pahuuden tähden Hän joutui antamaan oman Rakkaan Poikansa sovittamaan synnin raskaan taakan, joka oli erottanut luodut Luojastaan. Jos synti olisi vähäteltävä asia, ei Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen olisi tarvinnut kuolla, mutta koska synti on laittomuutta Jumalan tahtoa vastaan (1 Joh.3:4) ja koska Jumala rakkaudessaan tahtoi saada yhteyden luotuihinsa, joutui Hän lähettämään Poikansa ihmisten raadeltavaksi Golgatan keskimmäiselle ristille (Joh.3:16). Jokainen naula joka iskettiin Jumalan Pojan viattomiin käsivarsiin on osoitus synnin raadollisesta vaikutuksesta eikä kukaan todellinen Jumalan Pyhä voi siksi sietää syntiä missään muodossa. Mitä enemmän uskova painiskelee synnin raadollisen vaikutuksen kanssa, sitä enemmän Hänelle kirkastuu Kristuksen sovitustyön suuruus.
Raamattu varoittaa; ”Voi suruttomia Siionissa” (Aamos 6:1) ja kertoo jumalattomista; ”jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi” (Juud.1:4). Kaikkialla siellä, missä on unohdettu Jumalan Pyhyys sekä laiminlyöty Hänen käskyjään vallitsee sielunvihollisen läsnäolo, vaikka kuinka yritettäisiin esiintyä Jumalan lapsina. Raamatun kertomukset henkilöistä, jotka ovat kohdanneet Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan, osoittavat selvästi, että Jumalan läsnäolossa kuvastuu selvästi Pyhyyden olemus – syntinen ihminen ei voi kestää Hänen edessään. Siksi yksikään todellinen Jumalan Pyhä ei koskaan vähättele Jumalan Pyhyyttä saatikka Hänen antamia käskyjään – Jeesus ei kuollut siksi, että ihmiset voisivat jatkaa synnin tekemistä, vaan siksi, että Häneen uskova saisi anteeksiannon lisäksi rakkautta Jumalan käskyihin; ”Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan”, sanoo Herra: ”Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä” (Hebr.10:16). Jeesukseen uskovalla on laki kirjoitettu tämän sydämeen – Kristus sydämessä tekee yhä niitä tekoja, joita Hän teki lihansa päivinä noudattaessaan Isän tahtoa (Joh.4:34). Jokainen, joka väittää Jeesuksen asuvan sydämessään, on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi (1 Joh.2:6) – rakkaus Jumalan käskyihin on uskovan etuoikeus, koska yksikään Hengestä syntynyt ei tahdo tehdä syntiä (1 Joh.2:3, 3:6). On eri asia langeta syntiin kuin tahtoa tehdä sitä.
Johannes näkee olentoja, joiden kuvaukset vastaavat pitkälti Hesekielin näkyä (Hes.1:4-28). Lukemattomilla silmillä varustetut olennot antavat kunnian Pyhälle Jumalalle. Kuusi siipeä kuvaa ääretöntä nopeutta ja lukemattomat silmät kaikki tietävyyttä – vain Jumala on kaikkitietävä, mutta Hänen läheisyydessään nämäkin tietävät kaiken (1 Sam.2:3). Ihmiset, jotka näkevät vain rajallisesti asioita saattavat sortua ajattelemaan, että Jumalaa ei olekaan, ja samoin jopa uskovat elämänsä taisteluissaan – mutta olennot, jotka näkevät kaiken, päätyvät toisenlaiseen loppuratkaisuun kuin usein vajavaiset ihmiset; Jumala on Pyhä, Hän on Kaikkivaltias.
Kaksikymmentäneljä vanhinta, koko maanpäällisen seurakunnan edustus, heittävät kruununsa valtaistuimen eteen lausuen; ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” (Ilm.4:11). Kaikkivaltias Pyhä Jumala on kaiken Luoja – koko Raamattu julistaa tätä totuutta. Kuitenkin lukemattomat kristityiksi tunnustautuvat väittävät evoluutioteoriaa oikeaksi vähätellen ymmärtämättömyyttään Jumalan luomistyön todellisuutta (1 Moos, luku 1). Johanneksen näky, jossa hän näkee vanhinten ylistävän Jumalaa Luojaksi, kertoo meille todellisuuden maapallon lajien synnystä sekä ihmisen alkuperästä – sitä ei kerro meille evoluutioteoria. Vain Jumala voi synnyttää uutta elämää (Room.4:17), vain Hän on ollut siihen kykenevä ja vain Hän voi ylläpitää sitä. Jumalan Poika Jeesus Kristus on elämä Häneen uskoville (Joh.14:6), sillä Jumala ilmoitti itsensä Kristuksessa (Joh.10:30).
Vallalla oleva kristillisyys on ottanut vähättelevän kannan Jumalan luomistyöhön. Se on ollut mahdollista vain siten, että ensin he ovat väheksyneet Raamatun arvovaltaa. Raamattu kertoo meille selvästi tapahtumasta, kuinka ihmiskunta sai alkunsa sekä eläinmaailma (1 Moos, ensimmäinen luku). Jotkut ovat menneet jumalattomuudessaan jopa niin pitkälle, että väittävät Jumalan luoneen evoluutioteorian kautta (lajit ovat syntyneet vuosimiljoonen aikana) elämän tälle maaplaneetalle, ikään kuin Jumala tarvitsisi ihmisten kehittämiä teorioita. Näin vallalla oleva kristillisyys on väheksynyt Jumalan voimaa sekä Hänen Pyhyyttänsä antaen ymmärtää, että Jumala olisi voimaton luomaaan kaikkea elollista maapallollemme lyhyessä ajassa. Suuri kristikunta ei ole tahtonut julistaa Raamatun opetuksia, vaan on ollut lihallisen mielensä paisuttama panostaen kaiken tarmonsa uskonnollisuuteen joka ei voi ketään pelastaa (Kol.2:18-19) ja täten se on osoittanut maailmalle palvovansa jotakin muuta jumalaa, kuin Raamatussa mainittua Aabrahamin sekä Iisakin Jumalaa, Jeesuksen Kristuksen Isää. Jokainen, joka väittää, että Raamatun luomiskertomusta ei tule ottaa kirjaimellisesti, kuten se on Raamattuun kirjoitettu, on sielunvihollisen eksyttämä – vaikka tämä väittäisikin harhaanjohtavasti olevansa Jumalan lapsi. Jos luomiskertomusta ei oteta kirjaimellisesti, silloin tippuu pohja myös ihmisen syntiinlankeemuksesta – ja koko Raamatun opettamasta sovitustyöstä. Jos luomiskertomusta ei oteta kirjaimellisesti, silloin ei oteta Jumalan Poikaa Jeesusta Kristustakaan, sillä Jeesus on toinen Adam – Ristinkuolemallaan Hän sovitti sen, minkä Adam lankeemuksen kautta menetti Paratiisissa (1 Kor.15:45). Jumala on Luoja – se on Raamatullinen totuus ja vain eksyttäjä voi väittää muuta! Jos Jumalan luomistyö ei olisi totta, mekään emme olisi olemassa. Siksi kaikukoon sydämistämme kiitos Luojallemme, nyt, aina ja iankaikkisesti.
(ote kirjasta: Ennustukset toteutuvat / Marko Lind)
Vastaan mielelläni kysymyksiin koskien Johanneksen ilmestystä – sekä muuta Raamatun sisältöä:
Saarnaaja & Evankelista & Muusikko:
Marko Lind
http://www.sanansaattaja.com
Email: lindmarko@gmail.com
